Verkkokauppaan

maanantai 4. tammikuuta 2016

Mekkotehtaan Selma meets Dottie Angel


Hmm, luin juuri jostain, että Suomeen on tulossa -40 asteen pakkasia. Jotenkin niin tyypillistä, että meikäläinen ompelee juuri silloin kesämekkoja. Eipähän tartte mennä ulos kun voi ommella!

Tämä juuri valmistunut mekkonen on tehty aikuisten Mekkotehtaan Selma kaavalla, ja täytyy kyllä tunnustaa että kuvan perusteella en olisi arvannut tätä ihan näin kivaksi malliksi! Saattaa olla, että tästä tuli uusi lempparikaava Ingerin rinnalle. Kimonohihat ovat aika usein nättejä, ja tässä mallissa ne ovat onnistuneet jotenkin ihan erityisen hyvin. 

(Voisi juu väittää, ettei tuo mikään kimonohiha ole, mutta on se - vain tosi lyhyt sellainen.)



Tyypilliseen tapaani en taaskaan voinut tehdä yks yhteen samanlaista vaatetta kuin ohjeessa, vaan lisäsin tähän Dottie Angel-henkiset ympärikantatut taskut vanhasta kankaanpalasesta. Vinonauhalla kanttaaminen oli erityisessä suosiossa 70-luvulla ja sillä saa kyllä huoliteltua kivasti niin saumat kuin taskunreunatkin. Kärsivällisyyttä se tosin vaatii.

Fanitan ihan kympillä tuota taskujen kukikasta retrokangasta ja kuin sattuman oikusta siinä oli tismalleen saman sävyistä roosaa kuin pohjakankaassakin! Dottie Angel-tyyliin kuuluu vähän toisiinsa sopimattomien kankaiden ja värien yhdisteleminen herttaisessa vintagehengessä, joten uskaltauduin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja mätsäsin kantteihin keltaista. Ihan hyvin tuo näyttää toimivan, vaikka epäileväinen olinkin. Ihan hitusen pieniksi nuo taskut vain jäivät, koska kangasta oli jäljellä vain onneton tilkkupahanen.

Näyttää niin kesäiseltä, että ne pakkaset voisivat palata ihan justiinsa sinne mistä tulivatkin!

Dottie Angel-mekkoja.



Tuo mekon pohjakangas on oman puotini kotimaista tuotantoa ja on kyllä pakko sanoa, että se sopii aivan täydellisesti näihin laskeutuvia kankaita vaativiin Mekkotehtaan malleihin. Kuosi lipsahti leikatessa vahingossa "väärinpäin", mutta sattuhan sitä... eipä tämmöisessä kankaassa mitään virallista suuntaa tarvitse ollakaan.

Talven pakkasille ehkä asustaisin tämän mekon ronskilla kirjoneuletakilla, sukkahousuilla ja pitkillä villasukilla... kyllä tähän kylmään ja pimeään aikaan voi vähän väriäkin sisällyttää, kesään on kuitenkin vielä niin ärsyttävän pitkä aika.

4 kommenttia:

  1. Taisin löytää ensimmäistä kertaa vierailulle blogiisi, pitää heti jäädä lukijaksi niin löydän toistekin. Ihana mekko! En ole minäkään Selma mekkoa tehnyt, nimenomaan kirjan kuvan perusteella. Sinun mekosta innostuneena, pitää kyllä ehdottomasti joskus kokeilla kaavaa :)

    VastaaPoista
  2. Kiitokset teille <3! Tämä kaava on ehdottomasti kuvaansa parempi ja suosittelen lämpimästi. Toteuttaminenkin oli helppoa ja mukavaa.

    VastaaPoista

Instagram

Tietoja minusta

Oma valokuva
Poutapukimo-verkkokaupan blogi. Suloisia lastenvaatteita, satunnaista ompelua.

Lukijat