Uuden ja menneen vuoden kujeet

Vuosi vaihtui, ja ulkona paukkuu ihan oikea pakkanen varmaan ensimmäistä kertaa koko talvena. En fanita talvea mitenkään erityisesti, mutta tämä harvinaisen pimeä ja märkä sää on kääntänyt mielipidettä ihan aavistuksen verran siihen suuntaan, että ehkä, ehkä pakkasella ja lumellakin on sijansa maailmassa. Ääripäät ovat aina ihan yhtä hanurista, oli sitten kyse säästä tai mielipiteistä.

Vuoden vaihteeseen kuuluu ainakin Facebookin uutisvirtaa seuratessa ilmeisen oleellisesti tietynlainen retrospektiivisyys ja tulevan suunnittelu. Olen itseni analysoinnissa aika huono, mikä johtuu oletettavasti siitä, että luonteeni on aika yksioikoinen - suorassa viivassa ei ole kauheasti analysoitavaa. Ajattelin nyt kuitenkin yrittää.

Viime vuonna tähän aikaan seisoin yhdenlaisen jyrkänteen reunalla. Takana oli tuttu ja turvallinen työura, jossa ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, mutta kaipasin enemmän haastetta elämääni. Halusin tehdä sitä, mihin olin koulutuksen hankkinut ja minkä olin kutsumuksekseni aina kokenut.

Vaatemyyjästä vaatteen tekijäksi. Valmistuskaaren loppupäästä sen välittömään alkuun. Päässä risteli pelkoa, jännitystä ja epävarmoja ajatuksia, mutta jostain syystä se kuuluisa emmäpystytähän ei koskaan kuulunut niihin. (Se löysi tiensä ajatuksiin vasta paljon myöhemmin.) Tässä hommassa epäilemättä tarvitaankin juuri sitä - rajatonta luottoa itseensä ja siihen, että tippuu aina jaloilleen.

Henkinen puoli ei ollut ongelma. Halusin perustaa yrityksen ja tein sen. Siinä se vuosi sitten kuluikin, ja nopeasti.

Mukavinta kuluneessa vuodessa oli kaikki ne mahtavat asiat, mitä sain tehdä ja oppia, ja ihmiset joihin sain tutustua. Hulluinta oli kutsua työksi jotain, mikä ei tuntunut työltä ollenkaan, ainakaan ihan aina. Vaikeinta oli oppia itsekontrollia ajankäytön suhteen.

Ultimaagisesti vaikeinta on kuitenkin ollut selviytyä omien ajatusten kanssa. Jostain syystä mieli kulkee tässä työssä välillä melkoista vuoristorataa. Välillä kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä ja välillä olo on ihan voittaja. Se emmäpystytähän-olo on saanut kiinni muutaman kerran, mutta niistäkin alhoista on selvitty ja opittu ihmeitä.

Jos nyt kiteyttäisin viime vuoden johonkin havaintoon niin siihen, että mä pystyn mihin vain, ainakin toisella yrittämällä.

Aika hieno havainto itseanalyysiin kykenemättömältä.

Ja entäs se tuleva vuosi?

Koska inhoan selittelyä ja sitä, että tehdään parasta ja katsotaan mihin se riittää, niin haluan olla simppelisti parempi, kaikessa.

Haluan täydelliset tuotteet, loistavaa markkinointiosaamista ja lisää kontakteja. Haluan osata jakaa aikani paremmin kotona ja töissä. Haluan paremman itsekurin. Haluan silti ottaa myös aikaa itsellenikin joskus, ilman huonoa omaatuntoa.

Siinä sitä onkin. Riittävästi yhdelle vuodelle.

Villiä melskettä, helinää helskettä

Melkoista pyöritystä on riittänyt kuluneina viikkoina! Välillä tuntuu, että elämä on muuttunut ihan käsittämättömäksi sirkukseksi.

Yhdessä vaiheessa oli sellainen olo, että on aina perjantai. (Parempi sekin kuin aina maanantai, right..?) Nyt alkaa tuntua, että joulukuu on kohta puolivälissä ja olen hädin tuskin ehtinyt rekisteröidä kauppoihin ilmaantuneet joulukoristeet.

Hiljaiselolla pyörinyt elämä kulkee nyt fastforwardina eteenpäin. En valita kumminkaan.

Oma nettikauppani nimeltään Poutapukimo saatiin auki viime viikolla ja sehän löytyy siis täältä, KLIK. Mieluusti kuulisin ajatuksia ja mietteitä ihan kaikesta kaupan suhteen, miltä näyttää, toimiiko kaikki niinkuin pitää, onko tietoa tarpeeksi, miten vaatteet istuvat, jne. Kertokaa kaikki mitä mieleen tulee!

Kuva.

Olen itse ihan tosi pähkinöinä kaikesta, mitä olen kauppaan hankkinut ja varsinkin siitä, mitä olen suunnitellut tulevaksi. Hätähousuna koen vain todella tuskalliseksi sen, että ensin puotiin pitää saada enemmän liikennettä ja asiakkaita ennen kuin valikoimaa voi laajentaa. Haaveksin jo kaikesta ihanasta, mitä esimerkiksi pienille pojille voisi hankkia, mutta ihan vielä ei ole mahdollisuuksia siihen. Krääh.

Sillä välin aika kuluu äärettömän puuduttavien asioiden parissa. Hakukoneoptimointi on ollut itselleni aina kirosana, mutta nyt siihenkin on pakko paneutua. Google rankkaa korkeimmalle sellaiset sivut, joihin on linkitetty paljon, ja voitte kuvitella että viikon vanhaan kauppaan ei kovin montaa linkkiä vielä vie...

Olen tehnyt tänä vuonna hämmentävän paljon jouluun liittyviä askarteluja, ja syytän siitä kyllä tätä kiirettä ainakin osittain. Yleensä nimittäin koen askartelemisen ihan jo itsessään stressaavana :D. Nyt koti täyttyy salavihkaa kirjansivukuusista ja tapettitähdistä.

En se minä ollut, se oli ressi.

Aikana ennen lapsia en ymmärtänyt joulukoristeiden päälle oikein mitään, mutta nykyään nuo kimaltelevat pilliliipari-ipanatkin tuntuvat ihan kuuluvan sisustukseen. Ja nyt niillä on oma joulukuusi!

Tuumasin, että voisin tekaista jonkun jouluaskarteluspesiaalin yhteenvetona näistä kaikista koristeista. Kaikkiin nimittäin löytyy ohjeet netistä.

Mutta viettäkää sitä ennen ihanan leppoisa alkuviikko! Itsekin lupaan yrittää. Pakolliset joululahjaostot hieman haittaavat vielä tahtia, mutta laiskana suoritan nekin helpomman kautta, eli netistä. Ellokselta ainakin löytyy yhtä sun toista kivaa, ja näitä netistä löytyviä alekoodeja hyödyntämällä saattaa jopa päästä vähän halvemmalla :). Ihanaa Joulun odotusta!